UUTISIA SEURAKUNNASTA

Seuraavassa lyhyesti Utsjoen seurakunnan kuulumisia kuluvalta talvelta.

Nuorgamin rukoushuoneelle on saatu hankittua urut vanhan harmonin tilalle. Urut ostettiin käytettyinä ja ne saatiin hyvin edullisesti. Yhdessä toimien –hanke rahoitti urkujen hankintaa. Urut ovat merkitykselliset myös Joonas Naapangin näkökulmasta. Harjoitellakseen urkujen soittoa hänen ei aina tarvitse ajaa Utsjoen kirkkoon. Joonas soittaa urkuja sekä Utsjoen kirkossa että Nuorgamin rukoushuoneella ja tarvittaessa toisinaan myös Karigasniemellä. Seurakunnassa ei edelleenkään ole kanttoria ja siksi vapaaehtoiset soittajat – eri soittimilla – ovat tervetulleita soittamaan seurakunnan tilaisuuksiin. – Urut ovat hyvät, toteaa Joonas.

Utsjoen seurakunta haki pappilan kunnostustöihin Kirkkohallituksen rakennusavustusta ja myös sai sitä huhtikuussa 2018. Avustusta saatiin 53 800 euroa. Avustusrahoilla poistettiin kesällä alimpia hirsikerroksia lahottavaa maa-ainesta pappilan ja sen ulkorakennusten ympäriltä. Ulkorakennusten portaat uusittiin ja rakennuksia myös maalattiin. Kellarin katto korjattiin kokonaan. Osa töistä tehtiin talkoilla. Pappilan pihapiirin ja sen läheisyydessä sijaitsevan Vanhan Sakastin kunnostus on kuitenkin kesken. Alue on Museoviraston suojelema ja kunnostustyöt vaativat aina perusteellisen selvityksen. Näitä selvityksiä on myös tehty, mutta työ on kesken. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä haki rakennusavustusta uudelleen jatkotöille ja myös Utsjoen kirkolle.

Utsjoen kirkko on pääosin hyvässä kunnossa, mutta myös kirkon ympäriltä on poistettava maata. Kirkko lämpiää öljyllä ja lämmitysjärjestelmän vaihtamista tulevaisuudessa esimerkiksi maalämpöön on syytä harkita. Lämmönjako tapahtuu nyt penkkien alla sijaitsevien patterien avulla, ilmakiertoinen lämmönjakojärjestelmä takaisi tasaisen lämmön koko kirkkoon. Seurakuntayhtymän perustamisen myötä vastuu kiinteistöistä kuuluu seurakuntayhtymälle ja Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä haki avustusta myös koko yhtymän kiinteistöstrategian tekemiseen. Kirkkohallitus päättää rakennusavustuksista keväällä.

Seurakunnan pitkäaikainen nuorisotyönohjaaja Juha Reinola on toiminut Utsjoen suntiona puolitoista vuotta ja myös opiskellut suntioksi. Hän on ollut virkavapaalla nuorisotyönohjaajan tehtävästä. Nyt Juha Reinola on irtisanoutunut nuorisotyönohjaajan tehtävästä ja vakituinen virka on tullut avoimeksi. Tämän viran hakuprosessi on meneillään. Tuomiokapituli laittanee Utsjoen kirkkoherran viran avoimeksi lähiaikoina.

Utsjoen seurakunnassa ei ole ollut saattokärryjä. Kun Utsjoen kirkkotupayhdistyksen rakentama Kulttuuri- ja hiljaisuuden polku kirkkotupien, pappilan, hautausmaan ja kirkon läheisyyteen on osittain valmistunut, huomattiin myös saattokärryjen tarve. Saattokärryillä vainaja voidaan kuljettaa tätä uutta reittiä pitkin Utsjoen kirkolta hautausmaalle. Seurakunnassa on lahjoitettu rahaa saattokärryjen hankintaan ja kesällä saadaankin seurakuntaan saattokärryt. Saattokärryt saadaan myös Karigasniemen kappelille. Karigasniemellä saattokärryt helpottavat vainajan siirtämistä, kappelilta vainaja voidaan kuljettaa suoraan hautausmaalle.

Naistenpäivän talvitapahtumassa oli potkukelkkakisa kirkon mäeltä alas parkkipaikalle. Kilpailussa oli sekä vauhtia että vaarallisia tilanteita.

Vetelin mieskuoro konsertoi Karigasniemen kappelilla ja Utsjoen kirkossa.

Seurakunnassa eletään paaston aikaa. Laskiaistiistain jälkeen tuhkakeskiviikon tuhkamessussa otsaan piirrettiin risti katumuksen merkiksi. Paastonaika rohkaisee itsetutkiskeluun ja rukoukseen

Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus almmuhuvvo digihámis

Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus almmustuvvá Sámi álbmotbeaivve 6.2.2019. Jorgalus almmustuvvá neahttasiiddus Raamattu.fi sihke Piplia-áppas. Sihke neahttasiidu ja Piplia-áppa leat jorgaluvvon davvisámegillii. Davvisámegielat jorgalussii rahppojuvvo maiddái iežas čujuhus: Biibbal.fi. Boahtte geasi jorgalus almmustuvvá girjin ja dalle lágiduvvojit davviriikalaš ávvodoalut Norggas ja Suomas.

Suoma Girku alimus čoahkkin dohkkehii davvisámegielat biibbaljorgalusa skábmamánus 2018.

Jorgalusa váikkuhus

Jagis 2019 ávvuduvvo Ovttastuvvan Našuvnnaid eamiálbmotgielaid jagi. Sápmelaččat leat Suoma ja olles Eurohpá Uniovnna áidna eamiálbmot.

Ipmilbálvalusaid lassin ođđa biibbaljorgalus doarju sámiid vuoiŋŋalaš eallima ja girkostallama ovddideami ja sieludikšunbarggu. Dat rahpá Biibbala sisdoaluid maiddái rihppaskuvla- ja skuvlabarggus, daningo ovddit jorgalus lei nuoraide váttis ipmirdit. Jorgalusas lea mearkkašupmi maiddái sápmelaš identitehta nannemis.

– Biibbaljorgalusas lea duođaid stuorra mearkkašupmi. Dál mii beassat lohkat olles Biibbala dálá sámegillii. Biibbala oahpahus guoskkaha áibbas eará láhkai, go beassá lohkat Ipmila árpmus ja ráhkisvuođas iežas eatnigillii, dovdduidis gielain. Biibbala oahpahusat šaddet lagažin, dadjá sámebarggučálli, árvvoštallanjoavkku ságadoalli Erva Niittyvuopio.

Davviriikalaš ovttasbarggu boađus

Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus lea máŋggalotjahkásaš barggu buvtta. Dát lea ovttasbargu, man leat jođihan Norgga ja Suoma Biibbalsearvvit ovttas Ruoŧa Biibbalservviin. Jagi 1998 Ođđa testameanttas buvttaduvvui ođđa, dárkkistuvvon veršuvdna ja Boares testameanta jorgaluvvui ollásit ođđasit. Ovddit Boares testameantta jorgalus lea jagis 1895.

Fitnu prošeakta- ja jorgalanbargojoavkkus leat leamašan mielde gielladiehtaga, teologiija ja sámi vuoiŋŋalaš eallima áššedovdit. Jorgalanbarggu gielladieđalaš jođiheaddjin lea leamašan Oulu universitehta Giellagas-instituhta emeritushoavda, FT Tuomas Magga, gean ovddasvástádussan lei fuolahit, ahte jorgalus livččii áddehahtti buot davvisámegielagiidda, orrunguovllus fuolakeahttá. Seammás šattai vuosttas govvádus iešguđege guovlluid giela ráhkadusain, go dán rádjai lea leamašan fal oktasaš ortografiija.

Jorgalusa giella lea heivehuvvon sápmelaš duovdagiidda, vai lohkkái lea álkit áddet man birra lea sáhka.

Eatnigiella lea dovddu giella

Sámegielat árvvoštallanjoavkku lahttu Helga West beasai addit máhcahaga Boares testameantta válljejuvvon girjjiin ja árvvoštallat earret eará daid giela ja áddehahttivuođa.

”In lean ráhkkanan dasa, makkár dovddut badjánit go lohkagohten sivdnidanmuitalusa iežan eatnigillii. Njuorrasin, daningo lean dán rádjai nuorra teologan ja risttalažžan lohkan Biibbala dušše suoma- ja eaŋgasgillii, maid kultuvrraid in ane iežan kultuvran. Oaidnigohten máŋggaid teavsttaid áibba eará láhkai, iežan vuolggasajis. Easka dál Biibbal hállá maiddái munnje”, govvida West lohkama ja árvvoštallanbarggu álgomuttuid.

 Almmustahttindoalut geassit

Davvisámegielat Biibbala davviriikalaš atnuiváldindoaluid ávvudit boahtte geasi 23.–25.8.2019 Norgga bealde Guovdageainnus ja Suoma bealde Ohcejogas 1.9.2019. Suoma evangelalaš-luteralaš girku váldá jorgalusa atnui girkus 1.9.2019.

Biibbal davvisámegillii

www.biibbal.fi | www.raamattu.fi

Luđe Piplia-áppa: GooglePlay tai AppleStore

Uusi pohjoissaamen raamatunkäännös julkaistaan digimuodossa

Uusi pohjoissaamen raamatunkäännös julkaistaan Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Julkaisupaikka on verkkopalvelu Raamattu.fi sekä Piplia-sovellus. Myös palveluiden käyttöliittymä on käännetty pohjoissaameksi suomen ja ruotsin rinnalle. Samalla käännökselle avataan oma osoite: Biibbal.fi. Myöhemmin kesällä pohjoissaamen Raamattu julkaistaan kirjana, jolloin vietetään yhteispohjoismaisia julkaisujuhlia sekä Norjassa että Suomessa.

Ev.lut. kirkon Kirkolliskokous hyväksyi pohjoissaamen käännöksen marraskuussa 2018.

Käännöksen vaikutus

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskielten vuotta. Saamelaiset ovat Suomen ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

Jumalanpalveluselämän lisäksi uusi raamatunkäännös tukee saamelaisten kirkollisen ja hengellisen elämän kehittämistä sekä sielunhoitotyötä. Se avaa Raamatun sisältöjä myös rippikoulu- ja koulutyössä, sillä aiempi käännös oli nuorille jo vaikea ymmärtää. Käännöksellä on suuri merkitys myös saamelaisten identiteetin vahvistajana.

– Raamatunkäännöksellä on todella suuri merkitys. Nyt saamme lukea koko Raamattua juuri tämän päivän pohjoissaamen kielellä. Raamatun sanoma koskettaa aivan eri tavoin, kun saa lukea Jumalan armosta ja rakkaudesta omalla äidinkielellään, omien tunteiden kielellä. Raamatun sanoma muuttuu henkilökohtaiseksi, sanoo saamelaistyön sihteeri ja käännöstyön arviointiryhmän puheenjohtaja Erva Niittyvuopio.

Käännös syntyi pohjoismaisena yhteistyönä

Uusi pohjoissaamen raamatunkäännös on monikymmenvuotisen työn tulos. Kyseessä on yhteispohjoismainen hanke, jota johtivat Norjan ja Suomen Pipiaseurat yhteistyössä Ruotsin Pipliaseuran kanssa. Vuoden 1998 Uudesta testamentista tehtiin uusi, tarkistettu versio, ja Vanha testamentti käännettiin kokonaan uudelleen. Edellinen Vanhan testamentin käännös on vuodelta 1895.

Hankkeen projekti- ja käännösryhmässä on ollut mukana kielitieteen, teologian ja saamenkielisen hengellisen elämän asiantuntemusta. Käännöksen johtavana kielitieteilijänä toimi Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja, FT Tuomas Magga, joka kantoi päävastuun siitä, että käännöksen kieli olisi ymmärrettävää eri maissa asuville kielenpuhujille. Samalla syntyi ensimmäinen kuvaus eri alueilla puhuttavan kielen rakenteista, kun tähän asti on ollut vain yhteinen ortografia.

Käännöksessä kieltä on myös sovitettu saamelaiseen maisemaan, mikä helpottaa lukijaa hahmottamaan, mistä on kysymys.

Äidinkieli on tunnekieli

Saamenkielisen arviointiryhmän jäsen Helga West sai antaa palautetta valituista Vanhan testamentin kirjoista ja arvioida muun muassa kieleen ja ymmärrettävyyteen liittyviä asioita.

”En ollut varautunut siihen tunnereaktioon, joka minut yllätti, kun aloin lukea luomiskertomuksia omalla äidinkielelläni. Liikutuin, koska tähän asti olen nuorena teologina ja kristittynä lukenut Raamattua suomeksi ja englanniksi, kielillä, joiden kulttuuria en tunne omakseni. Ymmärsin monet raamatunkohdat aivan uudessa valossa, omasta kontekstistani käsin. Vasta nyt Raamattu puhuu myös minulle”, West kuvaa lukemisen ja arviointityön ensi vaiheita.

Julkaisujuhlat kesällä

Pohjoissaamen Raamatun yhteispohjoismaista käyttöönottojuhlaa vietetään ensi kesänä 23.–25.8.2019 Kautokeinossa Norjassa ja 1.9.2019 Utsjoella Suomessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ottaa käännöksen käyttöön kirkoissa 1.9.2019.

Raamattu pohjoissaameksi

www.biibbal.fi | www.raamattu.fi

Lataa Piplia-sovellus: GooglePlay tai AppleStore

Utsjoen seurakunnan kesäkuulumisia

Hautausmaatalkoot

Kaikilla hautausmailla on pidetty kesän siivoustalkoot. Outakosken ja Karigasniemen hautausmailla on lisäksi raivattu puustoa. Molemmilla hautausmailla puuston raivaus jatkuu vielä seuraavissa talkoissa ja Karigasniemellä myös hautausmaan aita kunnostetaan. Kesäsiivouksen yhteydessä hautausmailta löytyi paljon roskaa talven jäljiltä – kauneimmatkin koristeet muuttuvat roskiksi ajan myötä. Muovin vaarallisuudesta luonnossa on puhuttu paljon; myös hautausmailla on muovijätettä ja se leviää luontoon tuulen ja eläinten mukana, kynttilöiden muovikuoret murentuvat maahan. Seurakunnassa onkin pohdittu muovisten kynttilänkuorien tarpeellisuutta – jätteen määrä ei ole kenellekään kunniaksi. Paras vaihtoehto muovisille kynttilöille olisi vuodesta toiseen kestävä lyhty ja siihen asetettava kynttilä, jossa ei ole muovikuorta. Outakosken ja Utsjoen hautausmailla on jätteiden lajitteluastiat ja Karigasniemelle ne ovat tulossa.

Myös Nuorgamin rukoushuoneella on raivattu puustoa rukoushuoneen ympäriltä. Nuvvuksen rukoushuoneen ja Tenon rannan välistä puustoa raivataan myöhemmin kesällä. Tavoitteena on avata maisemaa, niin että rukoushuoneelta avautuu avara näkymä Tenolle.

Vanha hautausmaa Utsjoella

Utsjoen Vanha hautausmaa sijaitsee pappilan vieressä Vanhan sakastin ympärillä. Tälle hautausmaalle hautaaminen on lopetettu 20- ja 30-luvun taitteessa ja useimmat ristit ovat maatuneet ja lahonneet. Viime talvena valmistettiin Utsjoella uusia ristejä hautausmaalle Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämällä kurssilla. Kurssin opettajana toimi Jouni Laiti. Osa risteistä on täysin vanhan mallin mukaisia ristejä, osa uudenlaisia. Ristit kuljetettiin kirkosta hautausmaalle kesäkuussa ristisaatossa ja ristien kantajina olivat kesän rippikoululaiset. Samalla nautittiin kesäkahvit Vanhassa sakastissa. Risteissä ei ole nimiä, mutta jos joku tietää tuolle hautausmaalle haudatun vainajan syntymä- ja kuolinajan ja toivoo muistomerkkiä, on mahdollista kiinnittää ristiin muistolaatta. Asiasta voi olla yhteydessä suntio Juha Reinolaan. Vanahan hautausmaan puustoa on raivattu ja tämä työ on vielä kesken.

Kesän rippikoulut

Kesän konfirmaatiojuhlat keräsivät jälleen sekä kirkon että kappelin täyteen juhlavieraita. Utsjoella konfirmoitiin juhannuspäivänä 14 nuorta ja Karigasniemellä seuraavana päivänä 4 nuorta. Loput rippikoululaisista konfirmoitiin omissa kotiseurakunnissaan. Utsjoen rippikoulu on saamelainen rippikoulu, jossa on sekä suomenkielinen että saamenkielinen opetusryhmä. Erityisesti saamenkielinen ryhmä kokoaa nuoria koko saamelaisalueelta. Saamenkielisen ryhmän opettajana toimi Erva Niittyvuopio.

Rippikoululaiset viettivät leirin viimeisen illan pappilan pihapiirissä ja yöpyivät Utsjoen kirkossa. Tämä näytti olleen rippikoululaisille mieluinen vaihtoehto ja se tarjosi uuden näkökulman kotikirkkoon.

Pappilan alueen kunnostus

Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä ja Utsjoen pappilan alue sai keväällä Kirkkohallituksen rakennusavustusta 50 800 euroa. Tällä rahalla on tarkoitus estää rakennusten vaurioituminen. Työt on jo aloitettu, pappilan pihapiirin rakennusten viereltä on poistettu maata. Tämä rakennusten vierelle kertyvä kulttuurikerros aiheuttaa alimmaisten hirsikerrosten lahoamista ja tuohoaa siten rakennusta. Kunnostustyö jatkuu. Viimeisimpänä on tehty uudet portaat lahonneiden tilalle pihatupaan, saunaan, navettaan ja puuliiteriin. Pihatuvan portaissa on liuska rollaattorille.

 Alkukesästä Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala, kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto sekä taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander vierailivat Ivalossa perehdyttämässä koko Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän luottamushenkilöitä ja työntekijöitä rakennusten suojeluun sekä seurakuntien taloudenhoitoon. Kirkkohallituksen edustajat vierailivat myös Utsjoen pappilassa ja yhdessä pohdittiin korjausten kiireellisyysjärjestystä ja toimivia työtapoja. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä on päättänyt kustantaa Utsjoen kirkon korjaussuunnitelman ja vauriokartoituksen.

Uusi seurakuntaneuvosto

Utsjoen seurakunnan uusi seurakuntaneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran ennen juhannusta. Seurakuntaneuvostoon kuuluvat varsinaisina jäseninä Väinö Guttorm, Maarit-Sofia Harjunen, Marketta Vuolab, Jouni Esa Nousuniemi, Veikko Guttorm, Tarja Halonen, Ursula Waltari ja Pentti Morottaja. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja varapuheenjohtajaksi valittiin Marketta Vuolab. Seurakuntaneuvosto päätti mm. loppuvuoden kolehtikohteista.

Kesän toimintaa

Utsjoen seurakunnan kesän toiminta jatkuu jumalanpalvelusten ja muun kesätoiminnan merkeissä. Lähetyksen vohvelikahvila on avoinna kirkkotuvilla maanantaista perjantaihin klo 12 – 18 ja viikonloppuisin klo 12 – 16. Vohvelikahvilaa hoitavat sekä paikalliset että etelämmästä tulleet vapaaehtoiset vohvelinpaistajat. Vohvelikahvilan tuotoista kertyy Utsjoen seurakunnan koko lähetyskannatus. Utsjoen kirkko on nyt tiekirkko ja se on avoinna kahvilan aukioloaikoina. Kesällä kirkossa on keskiviikkoisin klo 18 hiljaisuuden rukoushetki tai viikkomessu.

Myös seurakunnan talkoita jatketaan. Myös Ely-keskus ja Metsähallitus järjestävät yhdessä Utsjoen seurakunnan kanssa talkoot pappilassa 26-28.7. Tällöin tehdään maisemanhoitotöitä, keitetään punamultamaalia ja kunnostetaan vanhoja ikkunoita. Kuulemme lisäksi alueen muinaisjäännöksistä ja restaurointitöiden käynnistymisestä. Talkoolaisille on tarjolla herkullista talkoomuonaa ja taukokahvit Vohvelikahvilassa joka päivä. Kokoonnutaan Kirkkotuville vohvelikahveille torstaina 26.7 klo 13. Muina päivinä aloitellaan työt klo 10. Myös Outakosken hautausmaan alueella raivataan puustoa Meidän maisemat –hankkeen yhteydessä elokuun lopulla.

Pappilassa lämpiää kesäsauna miehille ja naisille. Nuorgamissa järjestetään messu Tenon rannassa 5.8. klo 11. Tähän messuun kutsutaan erityisesti kaikki Tenon sekä luonnon ystävät.

Utsjoen nuorten menestystä salibandyssä

Lappi-Cup on urheiluseurojen, seurakuntien, kuntien ja setlementtiliittojen järjestämä salibandyn aluesarja juniorijoukkueille. Se koostuu neljästä osaturnauksesta, jotka pelattiin kaudella 2018 Rovaniemellä, Kittilässä, Kemissä ja Sodankylässä. Joukkueiden turnauksissa keräämät pisteet lasketaan viimeisen turnauksen jälkeen yhteen, jolloin eniten pisteitä kerännyt joukkue julistetaan voittajaksi.

Utsjoen seurakunnasta Lappi-Cupissa pelasi kolme joukkuetta, UST-joukkue, (Utsjoen salibandytytöt) D-tyttöjen sarjassa, Eräjormat E-poikien sarjassa ja Ailigaskarpaasit (sekajoukkue) F-poikien sarjassa. UST voitti jokaisen turnauksen ja nappasi ylivoimaisesti sarjavoiton, häviämättä kaudella yhtäkään peliä. Eräjormat kävivät sarjassaan kovaa kamppailua Karungin Katajan ja SBC Levin kanssa. Tasaisessa sarjassa Eräjormat kuitenkin selviytyivät voittajiksi voitettuaan kaksi viimeisintä turnausta. Ailigaskarpaasit pelasivat sekajoukkueella poikien sarjassa, sillä pelaajia ei riittänyt sekä poikien että tyttöjen joukkueeseen. Ailigaskarpaasit kehittyi joukkueena huimasti sarjan aikana. Pistesijan saavuttaminen jäi kuitenkin yhden sijan päähän. Neljän parhaan joukkueen saadessa pisteitä, Ailigaskarpaasit olivat parhaimmillaan viidensiä.

Tärkeintä utsjokelaisille ei kuitenkaan ole kulta vaan itse turnausretket. Utsjoelta on pitkä matka turnauspaikoille, joten suurin osa ajasta menee bussissa ja yöpymispaikassa, joissa tunnelma on yleensä iloinen ja energinen. ”Parasta lapsille ja nuorille tuntuu olevan se kun pääsee kavereiden kanssa retkelle pitämään hauskaa ja pelaamaan”, summaa seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ville Orjala. ”Iso kiitos Lappi-Cupin järjestäjille ja etenkin mukaan lähteville täysi-ikäisille valvojille ja valmentajille, joita ilman nämä retket eivät olisi mahdollisia”. Lappi-Cup turnaukset jatkuvat jälleen ensi syksynä, tervetuloa mukaan!

Eräjormat. Ylärivi vasemmala: Iisak Pieski, Pyry Nieminen, Asser Sarre, Aaro Syvänperä, Henri Sarre, Kimi Niittyvuopio, Nils-Máhte Lukkari ja Ville Orjala (valmentaja). Alarivi vasemmalta: Aslak-Ánte Syvänperä, Asterix Sujala, Leevi Rytinki ja Joona Kitti. (Kuva Heidi Eriksen).

UST. Vasemmalta: Annika Länsman, Vilma Halonen, Ronja Utsi, Ellen Saijets, Sára Tapiola, Riina Tapiola, Pihla Pieski ja valmentaja Reija Tapiola. (Kuva Heidi Eriksen).

Ailigaskarpaasit Kemin turnauksessa. Kuvassa vasemmalta: Aada Kanala, Katri Lukkari, Henri Syvänperä, Hansa-Niilas Aikio, Roosa Rauma, Matti Utsi ja Erno Sarre. (Kuva Heidi Eriksen).