Kirkkotekstiilit

Utsjoen seurakunnassaon käytetty vuosisatojen ajan kirkkotekstiilejä, paramenttejä. Niistä on tallessa mm. messukasukka, mikä on valmistettu mustasta sametista ja hopealangoista vuonna 1743.

Vuosisatojen jälkeen oli aika suunnitella ja ottaa käyttöön uudet kirkkotekstiilit. Utsjoen seurakunnan nykyiset kirkkotekstiilit suunnitteli arkkitehti, ortodoksi-isä Matti Porkka. Tekstiilit valmisti Päivi Ruottinen Rovaniemellä. Tekstiilit ovat olleet käytössä vuodesta 1992 lähtien.

Utsjoen kirkkotekstiileissä yhdistyvät saamelainen käsityöperinne ja kristillinen kirkkotekstiiliperinne. Saamelainen käsityöperinne ilmenee materiaalivalinnoissa ja ne on valmistettu verasta, jossa yhdistetään myös kirkollinen värisymboliikka. Utsjoen kirkkotekstiileissä on neljä liturgista värisarjaa: valkoinen (Jumalan ja autuaiden väri), punainen (Pyhän Hengen, Jumalan rakkauden väri ja Kristuksesta todistamisen väri), vihreä (kasvun ja elämän väri) ja violetti (katumuksen ja parannuksen väri) vaihtuen ja kertoen vertauskuvallisesti kunkin kirkkopyhän sanomaa kirkkovuoden mukaisesti. Kirkkotekstiilien reunoissa esiintyy Utsjoen saamelaispuvun, gáktin, värit sininen, punainen ja keltainen. Tekstiileissä on käytetty hopea- tai kultanauhaa koristelussa.

ALTTARIVAATE, ANTEPENDIUM, on alttarin etuosan peittävä tekstiili, jonka väri vaihtuu kirkkovuoden mukaan. Utsjoen kirkon alttarivaate on yksinkertainen suorakaiteen muotoinen vaate kirkkovuoden värien mukaisesti. Vaatteen reunoja kiertävät Utsjoen saamenpuvun värit. Alttarivaate korostaa alttaria Kristuksen läsnäolon paikkana. Läsnäolo toteutuu ehtoollisessa. Tätä korostaa myös kirkon alttarin krusifiksi, ristiinnaulitun kuvapatsas. Tekstiilin ristikuvio on valmistettu hopeanauhasta.

KALKKILIINALLApeitetään ehtoollismalja, kalkki. Utsjoen kirkossa käytetään kahdenlaisia kalkkiliinoja. Toista liinamallia reunustaa saamelaisvärit. Toinen liinamalli on koristettu lisäksi ristikuviolla.

KIRJALIINA verhoaa kirjatelinettä, mikä on saarnastuolissa ja lukupulpetissa. Utsjoen kirkossa käytettävien kirjaliinojen kuviona on Kristus-monogrammi. Monogrammi koostuu kahdesta kreikankielisen Kristus-nimen alkukirjaimesta X (khii) ja P (roo), jotka on kirjailtu päällekkäin.

KASUKKA on ehtoollisjumalanpalvelusta johtavan papin vaate. Muilla papeilla on yllään messupaita eli alba ja stola. Kasukka peittää papin muun vaatetuksen. Kasukka on vertauskuvallinen ilmaisu siitä, että pappi julistaessaan evankeliumia ja toimittaessaan ehtoollisen sakramenttia tekee sen Kristuksen sijassa ja hänen paikallaan. Utsjoen kirkossa käytettävien kasukoiden etupuolelle on ommeltu Kristus-monogrammi ja selkämykseen ristikuvio. Kasukoiden värit noudattelevat kirkkovuoden värejä. (Kuva)

STOLA on pappeuden merkki, Kristus-ikeen symboli. Pappi käyttää stolaa kaikissa liturgisissa toimituksissa. Stola on nauhamainen pitkä tekstiili, joka asetetaan papin niskan takaa olkapäiden yli eteen riippumaan ja jää kasukkaa käytettäessä sen alle. Utsjoen kirkon stolat noudattavat samaa kirkkotekstiilien värisymboliikkaa. Niskaosaan on ommeltu ristikuvio kultalangoin. Stolan niskaosa on suunniteltu saamelaismiehen gáktin ylös-nousevan kauluksen tavoin.

Alba on pitkä, valkoinen paitamekko, jolla pappi peittää oman maallisen vaatetuksensa. Alba on myös kristityn vaate, kastepuku, jota voivat käyttää muutkin kuin papit. Utsjoella rippikoululaiset käyttävät konfirmaation aikana joko saamenpukua tai muuta juhla-asua.
Sivun teksti Raija ja Arto Seppänen 2011.