Nuorgam, Rukoushuone

Nuorgamin rukoushuone sijaitsee Utsjoen kirkonkylältä noin 45 kilometriä pohjoiseen. Rukoushuone on keskellä Suomen pohjoisinta Nuorgamin kylää.

Utsjoen seurakunnan katekeetta – Vanhana Koulumiehenä (Boares Skuvlaalbmái) tunnettu Nils Wilhelm Holmberg (1858 – 1937) rakensi nykyisen Nuorgamin rukoushuoneen kodikseen vuonna 1882. Koulumies oli Utsjoen kirkkoherran virkaa väliajan saarnaajana (1818 – 19) hoitaneen Johan Wilhelm Holmbergin samannimisen, mutta porvariäijäksikin kutsutun pojan poika.

Holmberg toimi kiertokoulun ja rippikoulun opettajana, suntiona, tulkkina ja kanttorina sekä opettaen papeille saamenkieltä. Kotonaan hän toimitti hartaushetkiä ja piti pyhäkoulua lapsille. Vuonna 1892 toimitetussa piispantarkastuksessa piispa Johansson kutsui katekeetta Holmbergia Suomen sivistyneimmäksi lappalaiseksi.

”Sekä tulkin että opettajan tehtävissään koulumies käytti saamea niin luontevasti, ettei kuulija tai oppilas voinut havaita ilmaisussa mitään työn jälkiä. Suomea hän käytteli yhtä etevästi monissa luottamustehtävissään kuten pitäjänkokousten ja poronhoitoyhdistyksen kirjurina. Vanhan koulumiehen tekstiin ei ollut tarvis lisätä pistettä ei pilkkua, sanottiin ylpeästi.” (Aikio S.)

Koulumies oli toivonut kodistaan tulevan Nuorgamin kyläläisille rukoushuone. Niinpä jälkeläiset halusivat toteuttaa isänsä toiveen. He luovuttivat rakennuksen ja tontin Utsjoen seurakunnalle v. 1937/38. Kauppahinta oli 30.000 markkaa. Kyläläiset alkoivat muuttaa kotia ”kirkonnäköiseksi” purkamalla väliseiniä ja korottamalla kattoa.

Sodan alettua v. 1939 rukoushuoneeseen majoitettiin sotapoliiseja jotka asuivat siinä muutaman vuoden. Sodan kiihtyessä myös Norjassa sieltä pakoon lähteneitä norjalaissotilaita otettiin rukoushuoneelle, josta he jatkoivat matkaa kävellen Suomeen. Rukoushuone toimi näin ollen vastaanottokeskuksena.

Rauhan tultua rukoushuone toimi muutaman vuoden väliaikaisena kansakouluna ennen nykyisen koulurakennuksen valmistumista. Oppilaita oli tuolloin noin 20.

Koulun valmistuttua rakennus oli vapaa rukoushuonekäyttöön. Kyläläiset järjestivät talkoita ja ompeluseuroja. Näin saaduilla varoilla hankittiin kamina, istuimet ja pöytä.

Rukoushuonetta nykyaikaistettiin rakentamalla siihen keittiö ja wc:t 1960 – 70 -luvuilla.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla Katekeetan jälkeläiset lahjoittivat Nuorgamin rukoushuoneeseen kirkonkellon.

Nykyään rukoushuoneella toimitetaan pyhä Messu noin 6 kertaa vuodessa. Viikoittain rukoushuoneessa pidetään erilaisia kerhoja ja kokoontumisia seurakuntaväelle, erityisesti lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille.

Vanhat kuvat: J.W.Holmbergin perikunnan arkisto